Janina
Olen 17-vuotias tuleva parturi-kampaaja. Asun pian omassa kodissani poikaysäväni kanssa suistolla. Perheeseeni kuuluu poikaystäväni Samu, Rakkaimmat karvakamut Soni, Koda ja Jaffa. Myös Äiti ja Veljenikin kuuluu perheeseeni. Suurin osa kavereistani on koulussa, jossa myös niitä yleisemmin näen. Vapaa-aikani menee koiriini ja sohvalla hölöilyyn. TV:stä katson päivittäin salatut elämät ja muita sarjoja jotka sattuu tulemaan, kun avaa television. Leffoja tykkään myös katsoa TV:stä. Ruuaksi tykkään syödä ihan perus kotiruokaa, mutta nyt kun ei enään asu kotona niin on vähän jäännyt tuo ruuanlaitto. Mukaavaahan se on kun jaksaa tehdä itse ruuan ja siitä tulee super hyvää ja saa syödä koko perheen kesken.
Kultainennoutaja
Kultainennoutaja on sekä Suomessa että maailmalla erittäin suosittu rotu. Suomessa rodun suosio kasvoi erittäin paljon 80-luvun loppupuolella. Rotuna se on älykäs, miellyttämisenhaluinen ja toiminnanhaluinen koira. Alunperin rotu on jalostettu metsästyskoiraksi, metsästäjien apureiksi hakemaan ammutun riistan pois metsästä tai vedestä. Kultaisen rodunomaiset ominaisuudet tekevät siitä hyvän harrastuskoiran moniin eri lajeihin. (goldenring.fi )
Minulla on itselläni kaksi kultaistanoutajaa, joiden kanssa harrastan pääsääntöisesti tokoa (tottelevaisuutta). Harrastuksiimme kuuluu myös näyttelyt, agility ja koiratanssi. Vaikka koirani ovat samaa rotua, ovat he silti aivan erinlaisia niin harrastus kaverina kun yleisluonteiltaan.
Koda on minun nuorempi koirani (kuvissa tummempi) ja on aivan ihana mammanpoika. Hän haluaa aina kaiken huomion ja yrittää kaikkensa mielyyttääksensä minua. Toisinkuin esimerkiksi muille koirille hän on kamala pomottelija. Koda oppii helposti uutta ja reagoi helposti komennukseen. Kyllä Kodallakin luonnetta löytyy ja on myös kapinoinnut minua vastaan. Kodan harrastuksia on tokon lisäksi näyttelyt, joissa käymme muutamia kertoja vuodessa.
Toinen koirani Soni on aivan eri planeetalta, vaikka onkin Kodan eno. Häntä ei kiinnosta rapsutukset tai minun miellyttäminen. Soni tekee mielummin töisä itselleen. Koulutuksessa Soni on aivan ihana, ja tuntuu välillä kuin hän lukisi ajatuksia. Sonilla me harrastamme tokoa, koira tanssia ja agilityä. Sonilla ei voi näyttelyissä käydä hänen yhden vinon hampaansa takia. Mutta ei Sonia ole ikinä mitenkään erikoisesti kiinnostanut näyttelyissä juokseminen. Hän on enemmän toiminnallinen koira. Metsäsys koirana hän olisi mahtava, jos me saataisi vain yhteistyö kuntoon.
Usen kultaisista ajatellaan, että he ovat mukavia kotikoiria jotka sopii hyvin sohvalle makoilemaan ja heille riittää pikku lenkit tai pallon heittäminen. Mutta asiat ei niin ole ja siksi usein näkee lihavia ja kouluttamattomia kultaisia. Kultaiset on erittäin persoja ruualle ja osaavat sulattaa sydämmet nappisilmillään. Kultsut tarvitsevat oikeasti paljon liikuntaa ja aivojumppaa. Ei saisi unohtaa, että he ovat alunperin metsästyskoiria eli hyvin aktiivisia koiria. Kultaisia on näyttely- ja käyttölinjaisia, näissä on suuri ero. Näyttelylinjaiset ovat isompia ja raskasrakenteisempia ja usein paljon valeempia verrattuna käyttökoiriin.